Punainen liha

Punaisella lihalla tarkoitetaan tavallisesti naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja hevosenlihaa. Myös riista, kuten hirvi ja peura, luokitellaan yleensä punaiseksi lihaksi; siipikarjanliha on valkoista lihaa.

Ota liha hetkeksi huoneenlämpöön ja kuivaa pinta, jotta se ruskistuu kunnolla. Ruskista pihvi kuumalla pannulla ja kypsennä paksuutta vastaava aika; jauheliha kypsennetään kauttaaltaan ruskeaksi, eikä sitä jätetä raa’aksi.

Naudanlihasta tehdään esimerkiksi lihapullia, pataruokia ja bolognesekastiketta, kun taas lampaanliha sopii pitkään haudutettaviin ruokiin. Porsaanlihaa käytetään muun muassa uunipaistiin ja suikaloituna wokkiruokiin.

Säilytä raaka liha jääkaapin kylmimmässä osassa tiiviisti pakattuna ja pidä se erillään kypsistä ruoista. Jos et ehdi käyttää lihaa pakkauksen viimeiseen käyttöpäivään mennessä, pakasta se hyvissä ajoin.

Kyllä. Pakkaa liha ilmatiiviisti annoksina ja sulata se hitaasti jääkaapissa, jotta se pysyy kylmänä; kypsennä sulatettu liha pian äläkä pakasta sitä uudelleen raakana.

Punainen liha sisältää yleensä enemmän sinkkiä ja B12-vitamiinia, kun taas valkoisessa lihassa on usein enemmän seleeniä. Esimerkiksi 100 grammassa valkoista lihaa on 16,7 µg seleeniä ja punaisessa lihassa 8,7 µg.

Sisäfilee ja ulkofileepihvit ovat yleensä mureita ja sopivat nopeaan paistamiseen. Etuselkä ja muut sidekudospitoisemmat palat pehmenevät parhaiten, kun haudutat niitä kannen alla pitkään miedolla lämmöllä.

Nimi viittaa lihan väriin raakana: siinä on enemmän myoglobiinia kuin vaaleassa siipikarjanlihassa. Myoglobiinin määrä vaihtelee lihalajin ja ruhonosan mukaan, ja kypsennys muuttaa lihan väriä.