Suklaa

Pilko suklaa pieniksi paloiksi ja sulata vesihauteessa miedolla lämmöllä sekoittaen; kulhon pohja ei saa koskea veteen. Mikroaaltouunissa lämmitä lyhyissä, noin 15 sekunnin jaksoissa ja sekoita välissä.

Temperoi suklaa: sulata tumma suklaa noin 45–50 °C:seen, jäähdytä sekoittaen 27–28 °C:seen ja lämmitä takaisin 31–32 °C:seen. Kuorruta kuivat, huoneenlämpöiset leivonnaiset ja anna pinnan jähmettyä viileässä.

Pidä suklaa tiiviisti pakattuna kuivassa, pimeässä paikassa noin 15–20 °C:ssa, erillään voimakkaista hajuista. Jääkaappi voi tehdä pinnasta harmahtavan, kun suklaa lämpenee ja siihen tiivistyy kosteutta.

Rouhi suklaata brownieihin, kekseihin tai muffinitaikinaan; karkeat palat jäävät paistamisen jälkeen pehmeiksi sattumiksi. Sulatetusta suklaasta syntyy myös ganache, kun sekoitat siihen kuumaa kermaa.

Voi, mutta kaakaojauhe ei sisällä suklaan kaakaovoita eikä tuo samaa rakennetta. Kun korvaat 100 g suklaata, käytä noin 30 g kaakaojauhetta ja lisää taikinaan noin 40 g rasvaa; vähennä samalla sokeria, jos suklaa oli makeaa.

Maitosuklaassa on enemmän proteiinia: 7,65 g sadassa grammassa, kun suklaassa on 5,5 g. Suklaassa on puolestaan enemmän kuitua: 6,6 g verrattuna maitosuklaan 3,4 grammaan.

Kyllä. Kaakaosta peräisin olevaa kofeiinia on etenkin tummassa suklaassa; määrä riippuu kaakaopitoisuudesta, joten myöhään illalla syöty suuri pala voi piristää herkkää nukkujaa.

Vaalea, mattainen pinta on yleensä rasva- tai sokerihärmettä: lämpötilan vaihtelu saa kaakaovoita tai sokeria nousemaan pintaan. Suklaa on tavallisesti yhä syömäkelpoista, mutta rakenne ja suutuntuma voivat olla heikommat.